Muotoillaan hyötyajoneuvo!

Ajoneuvomuotoilulla on Edealla pitkät perinteet. Muotoiluyhteistyömme Valtra Tractorsin kanssa juontaa aina vuodesta 1985 asti; Hyster-Yalelle taas olemme muotoilleet trukkeja jo vuodesta 2005. Matkallemme mahtuu tunnettuja brändejä Scaniasta Sandvikiin, Ponssesta Patriaan, Lundbergista LM Traciin ja Normetista Nokka-Tumeen.

Menestyksemme ajoneuvomuotoilussa – ja ylipäätään tuotekehityksessä – pohjaa selkeään, mutta kunkin projektin tarpeiden mukaan muovautuvaan reseptiin. Sen periaatteet on leivottu osaksi jatkuvasti kehittyvää Design Puzzle™ -työkalupakkiamme, joka soveltuu ajoneuvosuunnittelun lisäksi käytännössä kaikkeen toteutukseen suuntaavaan innovaatiotyöhön.

Paljastamme nyt prosessimme vaiheiden pääpiirteet. Jokaisesta vaiheesta voisi kirjoittaa oman blogisarjansa tai vaikka kirjan. Kuka tietää, ehkä vielä teemmekin niin!

 

Tavoitteellista suunnittelua

Heti projektin alussa määrittelemme yhdessä asiakkaamme kanssa tuotteeseen kaavaillut ominaisuudet. Samalla hahmottelemme, millaisissa sarjakokoja tavoitellaan sekä mikä on tuotteen valmistushintatavoite. Kilpailijakenttä on kiinnostava vertailukohta.

Tavoitteen lisäksi asetetaan tekemisen reunaehdot. Mikäli asiakkaamme on sitoutunut tiettyihin toimintamalleihin, teknologioihin tai materiaaleihin, ei meidän ole välttämättä mielekästä lähteä kehittämään ratkaisuja niiden ulkopuolelta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun asiakkaamme on jo investoinut tiettyihin valmistusmenetelmiin. Samoin jo olemassa olevan brändimäärityksen osalta päätetään, missä puitteissa sitä tullaan projektissa soveltamaan.

Alaa koskeva lainsäädäntö ja regulaatio asettavat omat rajoituksensa. Työkonemaailmassa tekemistä ohjaavat mm. voimakkaasti kiristyvät päästöstandardit. Esimerkiksi Valtran traktoreissa käytettävät AGCO Power -moottorit noudattavat Tier 4 Final Stage 5 -päästöstandardia, jonka tavoitteisiin pääseminen on edellyttänyt innovatiivisia rakenteellisia ratkaisuja ja vaikuttanut sitä kautta suoraan traktorien muotoiluun.

Tapanamme on kerätä tavoitteet ja reunaehdot asiakkaan kanssa pidettävässä yhteisessä työpajassa, johon kutsutaan kaikkien tärkeiden sidosryhmien edustajat tuotekehityksestä tuotehallintaan. Projektin tavoitteista ja reunaehdoista kirjataan yhteinen Tehtävämäärittely, Mission Statement . Se ohjaa tekemistä projektin myöhemmissä vaiheissa.

 

Kaiken keskellä on käyttäjä

Design Puzzle™ -menetelmän ydinajatuksena on, ettei tuotekehitystä ei kannata käynnistää, ellei tuote tuota elinvoimaista liiketoimintaa. Eikä elinomaista liiketoimintaa synny, ellei tuote vastaa käyttäjien tavoitteita. Siksi käyttäjien ymmärtäminen heti kehitysprosessin alussa on ratkaisevaa.

Ajoneuvon tärkein käyttäjä on luonnollisesti sen kuljettaja. Työkoneiden tapauksessa kuljettaja, tai oikeammin operaattori, istuu koneessa pitkiä päiviä, joten on tärkeää ymmärtää hänen työnkulkunsa ja siihen liittyvät tavoitteet syvällisesti. Tätä varten tapanamme on jalkautua kentälle havainnoimaan operaattorien työtä ja samalla kertaa syvähaastatella heidät. Esimerkiksi Hyster-Yalen trukkeja muotoillessamme olemme käyneet seuraamassa työtä mm. Rotterdamin satamassa Alankomaissa ja Craigavonin varastohalleissa Pohjois-Irlannissa. Ergonomisten näkökulmien ja työnkulkujen lisäksi analysoimme ja tunnistamme operaattorien työn ydintavoitteet.

Koneen operaattori voi olla samalla sen omistaja, mutta läheskään aina näin ei ole. Toisin kuin Suomessa, Etelä-Amerikassa maanviljelystraktoreita ajavat useimmiten rengit. Trukit puolestaan omistaa usein jokin logistiikkayritys, jonka palkkalistoilla operaattorit ovat. Silloin ostopäätöksen tekijä on joku muu kuin kuljettaja itse.

Pidämme äärimmäisen tärkeänä hankkia käyttäjäymmärrystä operaattorien lisäksi koko kulutusketjusta, aina ostopäätöksen tekijöistä logistiikkaketjuun, esihenkilöihin ja huoltoteknikoihin asti. Silloin meillä on hyvät eväät suunnitella ratkaisu, joka on kaikki näkökulmat huomioiden toimiva, tehokas ja miellyttävä.

 

Tähtäin tulevaisuuteen

Tehtävämäärittelyn laatimisen ja käyttäjäymmärryksen hankkimisen jälkeen on selvää, mihin suuntaan työn alla olevaa tuotetta kannattaa kehittää. Samalla on kuitenkin tärkeää hahmottaa, miten tuote asettuu osaksi tulevaisuuteen suuntaavaa jatkumoa.

Ajoneuvomaailmassa teemme tulevaisuustyön usein erillisenä projektina. Silloin aloitamme tunnistamalla tärkeimmät, alan kehitystä ohjaavat kehityskulut. Sellaisia ovat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden alasajo, autonomisuus, digitalisaatio ja tekoäly – uudenlaisia liiketoimintamalleja unohtamatta. Työn tuloksena laadimme tulevaisuuskuvia, joissa mullistavasti uudistuneet työkoneet näyttelevät omaa tärkeää osaansa. Tällaiset hankkeet ovat poikkeuksetta asiakkaillemme strategisesti kriittisiä ja siten salaisia.

Vaikkei tulevaisuustyötä tehtäisi erillisenä hankkeena, otamme tulevaisuusnäkökulman silti huomioon joka ikisessä yksittäisessä projektissa. Esimerkiksi Mantsisen satamanostureiden ajotietokoneita suunnitellessamme otimme huomioon työnkulut ja liiketoimintamallit, joita analyysimme perusteella on syytä odottaa tulevaisuudessa tarvittavan. Näin varmistamme, ettei juuri tehtyjä ratkaisuja jouduta lähiaikoina repimään auki.

 

Kokonaisvaltaisesti kohti valmista

Kun pohjatyöt on hyvin tehty, alkaa varsinainen suunnittelu. Lähestymme sitä aina kokonaisvaltaisesti niin, että fyysiset, digitaaliset ja palvelulliset ratkaisut sekä niihin liittyvät liiketoimintamallit suunnitellaan yhtenä, saumattomasti yhdessä toimivana kokonaisuutena. Pohjalla toimii ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta ja sen tavoitteista.

Suunnittelutyömme keskiössä on oma malliverstaamme, jossa voimme rakentaa 1:1-malleja suunniteltavista ajoneuvoista tai niiden osista. Vuosien varrella verstaallamme on rakennettu käyttäjätestejä varten mm. täysikokoinen Ponssen harvesteri, Sandvikin kaivoskoneen ohjaamo sekä kokonainen Hyster-Yalen varastotrukin malli. Scanian bussiohjaamoa muotoillessamme taas rakensimme ohjaamomallin, jota bussinkuljettajat saattoivat muokata mieltymystensä mukaiseksi. Hyödynnämme suunnittelun aikana virtuaalitodellisuutta, mutta vahva näkemyksemme on, ettei laadukasta ergonomiaa ole toistaiseksi mahdollista suunnitella kuin fyysisillä malleilla.

Suunnitteluamme ohjaa myös materiaalien ja valmistustekniikoiden tuntemus. Jokainen ratkaisumme laaditaan toteutuskelpoiseksi projektien reunaehdot huomioiden. Esimerkiksi Valtran traktoreilta odotetaan henkilöautotasoista laatuvaikutelmaa, vaikka sarjakoot ovat henkilöautoja pienempiä. Silloin tärkeää valita kullekin osalle sopivin valmistusmenetelmä.

Yhteistyö on koko projektin ajan avainasemassa. Suunnittelu etenee asiakkaamme kanssa tehtävien välikatselmusten kautta kohti maalia. Alun luonnokset muuttuvat 3D CAD -malleiksi ja laadukkaiksi visualisoinneiksi, joiden avulla tarjoamme asiakkaillemme parhaat mahdolliset eväät tehdä projektin kannalta ratkaisevia päätöksiä.

Asiakkaamme niin halutessa autamme myös muottisuunnittelussa. Silloin yhteistyö osavalmistajan kanssa on tiivistä.

 

Kehittämämme Design Puzzle™ -menetelmä soveltuu ajoneuvojen ohella yhtä hyvin muihinkin tuotteisiin ja palveluihin. Olemmekin hyödyntäneet sitä niin pihagrillien kuin toimintakriittisten valvomojärjestelmien suunnittelussa.

Onko mielessäsi jokin hanke, jota haluaisit lähteä kehittämään innovatiivisesti, mutta samalla hallitusti? Ota yhteyttä!