Puoli vuosisataa ihmiskeskeistä muotoilua

Kun Oras lähes viisikymmentä vuotta sitten lanseerasi maailman ensimmäisen yksiotehanan, oli muotoilutoimisto Edean edeltäjä Ergonomiadesign mukana kehittämässä sitä. Edealaisten kädenjälkiä löytyy myös mm. Valtran traktoreista, Molokin jätejärjestelmistä, Hackmanin kattiloista ja ABB:n taajuusmuuttajista. Vuosikymmenten aikana asiakkaita on ollut satoja. Projekteja on ollut tuhansia.

Edea syntyi kahden 1970-luvulla perustetun muotoilutoimiston, Ergonomiadesignin ja Destemin, yhdistyessä vuonna 1990. Alkuaikoinaan toimisto käytti nimeä E&D, mutta vaihtoi sen vuosituhannen vaihteessa ED-Designiksi ja otti vuonna 2023 käyttöön nimen Edea. Nimenmuutoksista huolimatta toimiston filosofia on ollut koko ajan sama: kehittää aikaa kestäviä tuotteita, jotka palvelevat ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ihminen keskellä

Suomalaisesta muotoilusta puhuttaessa mieliin nousevat menneisyyden suuret nimet Alvar Aallosta ja Kaj Franckista Tapio Wirkkalaan ja Armi Ratiaan. Vielä nykyäänkin muotoilija mielletään usein sankariksi, joka näkee paremmin kuin muut, ja joka kertoo sankariteoistaan ylpeästi minämuodossa: ”Minä näin, minä oivalsin.”

– Muotoilijan paras ja huonoin ominaisuus on iso ego, toteaa Edean perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Tapani Hyvönen. – On totta, että hyvältä muotoilijalta vaaditaan uskoa omaan visioonsa. Vähintään yhtä tärkeää on se, että visio perustuu todelliseen, hankittuun ymmärrykseen.

Laadukkaan muotoilun lähtökohtana ovat ihmiset, jotka kehitettävää tuotetta tai palvelua aikanaan käyttävät. Usein heitä on paljon; esimerkiksi vähittäiskauppojen kylmäkoneiden on palveltava niin kauppiasta kuin asiakastakin. Unohtaa ei sovi myöskään myymälähenkilöstöä, asentajia ja siivoajia. Ostopäätöksen tekijä ei välttämättä käytä tuotetta lainkaan itse. Kaikki näkökulmat on ymmärrettävä.

– Toisen puolesta olettaminen on pahimman luokan itsekeskeisyyttä, sanoo Edeaa nykyään luotsaava Sami Pyörre. – Tuotekehittäjän helmasynti on kuvitella sisäsyntyisesti tietävänsä, mikä kehitettävän ratkaisun käyttäjille on tärkeää. Projektin kuin projektin lähtökohtana tulisi aina olla syvällisen ihmisymmärryksen hankkiminen ja hyödyntäminen. Se tarkoittaa ihmisten luokse jalkautumista, avointa kuuntelemista ja aitoa osallistamista. Kehitettävän ratkaisun on puhuteltava ihmisiä niin toiminnallisella, emotionaalisella kuin sosiaalisellakin tasolla.

Asiassa ei ole sinänsä mitään uutta. Ergonomiasta ja osallistavasta suunnittelusta puhuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Myöhemmin tulivat käyttäjäkeskeinen suunnittelu, palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu, design thinking. Hyvöstä ja Pyörrettä menneet ja tulevat ismit hymyilyttävät.

– Pohjimmiltaan muotoilussa on aina ollut kyse ihmisen ymmärtämisestä ja hänelle parhaan mahdollisen, kokonaisvaltaisen ratkaisun luomisesta, sanovat Hyvönen ja Pyörre. – Otimme ensimmäisten joukossa käyttöömme niin käyttäjätesteissä hyödynnettävät pikamallit kuin käyttäjätyöpajojen globaalisti sujuvan etäfasilitoinninkin. Nyt katseemme on suunnattu tekoälyyn. Painotukset, näkökulmat ja menetelmät kehittyvät, ihmiskeskeisyys pysyy.

Tulevaisuus palapelinä

Ihmiskeskeisyyden ohella toinen Edean ohjenuorista on tulevaisuuteen tähtääminen. Ihmisten tarpeet ja tavoitteet voidaan nimittäin täyttää kestävästi vain, kun jo tuotesuunnittelun alkuvaiheessa ymmärretään, mihin maailma on menossa.

– Kilpailijoiden ja kilpailevien ratkaisujen vilkuileminen on inhimillistä, hyödyllistäkin, sanoo Pyörre. – Samalla siinä piilee vaara. Nykyhetkeen tuijottaminen tuottaa ratkaisuja, jotka tuotekehitysputken läpi kuljettuaan ovat jo valmiiksi vanhentuneita. Siksi on viisaampaa asettaa näkökulma jo ideointivaiheessa tiukasti tulevaisuuteen, vähintään 3–5 vuoden päähän ja kauemmaksikin.

Tässäkään ei ole varsinaisesti mitään uutta. Samalla tavoin on Edeassa toimittu aina. Esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla konseptoitiin kuluttajaelektroniikan tulevaisuutta.

– Visioimme kosketusnäytölliset mobiililaitteet ja kuluttajille suunnatut pilvipalvelut jo vuosia ennen niiden läpimurtoa, kertoo Hyvönen. – Harmi vain, ettei asiakkaallamme riittänyt rohkeutta lähteä toteuttamaan visiota. Myöhemmin se kyllä toteutui, tosin muiden kuin asiakkaamme toimesta.

Nykyään Edealla hyödynnetään valikoituja, maailmalta poimittuja tulevaisuusraportteja. Ne hahmottelevat kestävän kehityksen, tekoälyn läpimurron ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen kaltaisia kehityskulkuja, joiden huomioimatta jättäminen on kohtalokasta. Toisaalta niiden huomioiminen ja hyödyntäminen avaa uusia innovaatiomahdollisuuksia.

Parhaat ratkaisut löytyvät sieltä, missä tulevaisuuden kehityskulut ja ihmisten ydintavoitteet kohtaavat. Leikkauspisteiden etsimiseen Edealla käytetään toimiston itse kehittämää prosessia ja työkalupakkia. Design Puzzle -nimellä kulkeva menetelmä sai alkunsa vuonna jo 2005 ja kehittyy edelleen. Tuoreimmat kehitysaskeleet liittyvät nimenomaan tulevaisuusymmärrykseen, johon liittyviä työkaluja on kehitetty yhdessä Finland Futures Research Centren eli Tulevaisuustutkimuskeskuksen kanssa.

– Design Puzzle on nimensä mukaisesti muotoilupalapeli, josta voidaan valita käyttöön kuhunkin asiakasprojektiin sopivat palaset, kertoo Pyörre. – Niiden avulla kehitämme konkreettisia tuote- ja palveluratkaisuja sekä niihin liittyviä liiketoimintamalleja, jotka palvelevat ihmisiä myös tulevaisuudessa. Koko homma toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja käyttäjien kanssa. Osapuolten sitouttaminen ja yhteisen ymmärryksen saavuttaminen on ehdottoman tärkeää.

Muotoilupalapeli on sisäänrakennettu osa jokaista Edean projektia. Se on ollut synnyttämässä ratkaisuja Molokin korttelikeräysjärjestelmistä Fingridin kantaverkkovalvomon käyttöliittymiin.

Kestävien ratkaisujen DNA

Albert Einsteinin kerrotaan sanoneen, että paras teoria on yleensä niin yksinkertainen kuin mahdollista, muttei yhtään yksinkertaisempi.

– Vastaavaa periaatetta kannattaa soveltaa kaikkeen tuotekehitykseen, sanoo Hyvönen. – Paras ratkaisu on yleensä niin yksinkertainen kuin mahdollista, ja vain niin monimutkainen kuin on ehdottoman välttämätöntä.

Edea tunnetaan erityisesti investointi- ja kestokulutushyödykkeisiin keskittyvänä muotoilutoimistona. Niissä tärkeitä ominaisuuksia ovat kestävyys, purettavuus ja korjattavuus – kaikki asioita, joihin yksinkertaisuusperiaate luontevasti johtaa. Samaa sukua on alusta-ajattelu, jonka ideana on alkuperäisen tuotteen laajennettavuus erilaisten lisäosien ja muunnelmien myötä.

– Tärkeintä on kuitenkin ihmiskeskeisyys, sanoo Pyörre. – Kun tuote on sellainen, että ihminen muodostaa siihen kiintymys- ja luottamussuhteen, hän myös haluaa sen kestävän ja on valmis korjaamaan sitä. Silloin toteutuvat myös kestävän kehityksen periaatteet.

Suomen ja maailman pelloilla näkee tämän tästä Valtran traktoreita, jotka ovat vuosikymmenten ikäisiä. Niitä korjataan ja päivitetään, niitä täydennetään lisävarusteilla, niihin kiinnytään ja luotetaan.

Juuri siitä muotoilussa on parhaimmillaan kyse.